Uudet ravitsemussuositukset koululaisille lisäaineilla höystettynä

Ajattelin tässä kirjoituksessa tuoda esille nimenomaan lasten ruokavalioon liittyviä asioita. Jos suhteutamme uudet ravitsemussuositukset siihen mitä lapsemme ja nuoremme tänä päivänä syövät olemme todella hakoteillä. Koululaisen aamu saattaa alkaa kulhollisella muroja maidon kera. Missä on tuoreruoka? Missä C-vitamiinia sisältävät marjat? Entä aivoille keskittymiskykyä edistävät proteiinit ja rasvat? Usein lapsille ei aamulla maistu ruoka eikä ole normaalia nälän tunnetta. Voisiko aamun nuutunut olo johtua ihan nestevajauksesta, jos edellisenä päivänä veden juominen on jäänyt vähälle? Makeat murot maistuvat siis paremmin kuin terveellinen aamupala. Ei ole ihme ,että vireystaso laskee ja alkaa väsyttää jo ensimmäisen koulutunnin jälkeen. Hyvälaatuista polttoainetta pitää saada heti aamusta riittävästi, jotta lapsi jaksaa keskittyä opiskeluun.

Olen erittäin huolestunut kouluruuan laadusta. Täyttääkö se uusien ravitsemussuositusten kriteerit? Kehoitetaan välttämään lisäaineita, mutta miten niitä vältetään, kun jo pelkästään koulun lounaasta saat mojovan määrän lisäaineita. Sain tuossa käsiini eräässä suomalaisessa koulussa tarjottavan perinteisen jauhelihakastikkeen sisällysluettelon. Se hätkähdytti kyllä. Ei ihme, että lapsosten vatsaa saattaa kivistää lounaan jälkeen. Sisällysluettelo sisälsi naudan jauhelihan lisäksi, joka onneksi oli suomalaista tuotantoa, mm. bambukuitua, muunnettua tärkkelystä, riisijauhoa, maltodekstriiniä, aromeja, hiivauutetta, glukoosifruktoosisiirappia, hapettumisenestoainetta, väriainetta (E150c), happamuudensäätöainetta jne..

Entä sitten koululounaaksi tarjottavat kananugetit, lasaznet ym teollisesti valmistetut ruuat? Ei niidenkään ravintoaine- ja lisäainesisältö kalpene tuolle jauhelihakastikkeelle. Entä kalan saanti? Kalan saantia pitäisi lisätä suositusten mukaan kaiken ikäisten ruokavalioon. Hyvin vähän kouluissa tarjoillaan kalaa. Sekin kala, jota tarjotaan, on usein leivitettyjä kalapuikkoja. Niistä ei kyllä saada omega 3 rasvahappoja nimeksikään. Onneksi koululounaalla tarjoillaan myös kasviksia raasteiden ja salaattien muodossa. Toivottavasti lapset muistavat ottaa lautasilleen myös tuoretta. Tosin kaaliraaste harvoille lapsille maistuu. Vaihtoehtoja pitäisi olla enemmän. Koulujen kasvisruokapäivät herättävät kummastusta. Tarjolla saattaa olla teollisen tuotannon kasvispihvejä! Olisiko esim. linssikeitto parempi, jossa linssit ovat lähi-idän tehotuotantopelloilla tuotettuja linssejä? Kasvisruokavaihtoehtoihin pitäisi todella panostaa, jotta saadaan lapsille maistuvia ruokia tarjolle.

Nyt olisi mietinnän paikka, mitä me lapsille syötämme. Jos opetamme että kana ja liha ovat pahasta tuotannollisista syistä, niin millä ruualla meidän lapset sitten elävät ja saavat kaikki tarvittavat ravintoaineet kasvun ja oppimisen tueksi? Kyllä tässäkin pitäisi ottaa nyt kiireesti järki käteen. Ihminen on mielestäni sekasyöjä ja tarvitsee myös aminohappoja.

Teen työssäni ravintoainemittauksia myös lapsille. Sieltä löytyy valitettavasti matalia arvoja niin D-vitamiini, A-vitamiini, C-vitamiini, B-vitamiinienkin osalta. Nuorilla tytöillä rauta-arvot saattavat olla hyvinkin alhaiset aiheuttaen anemiaa. Entä sitten rasvahappojen saanti? Siinäkin on korjattavaa. Lapsemme saavat omega 6 rasvahappoja liikaa suhteessa omega 3 rasvahappoihin. Omega 3 rasvahapot tukevat aivojen toimintaa ja lisäävät keskittymiskykyä.

Lisäksi kuituja lapset kuin aikuisetkin saavat ihan liian vähän. Niillä kun on todella tärkeä suoliston sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus. Eli nyt vaihtamaan höttö vehnäleipä täysjyvä ruisleipään ja pitsat ja hampparit vain harvinaiseksi herkutteluksi.

Onneksi lapsilla soluaineenvaihdunta on vielä niin nopeaa, että pienilläkin positiivisilla ravintomuutoksilla saadaan paljon hyvää aikaiseksi ja pystytään tukemaan lapsen ja nuoren ravintoaineiden saantia ja imeytymistä sekä sitä kautta tukemaan terveyttä.

Sokerin kuin myös keinomakeutusaineiden lisääntynyt käyttö lapsilla ja nuorilla on saatava kuriin. Olen huolestunut makeutusaineiden moninaisista haitoista. Vaikka juomien kalorittomuus houkuttaa, niin silti pitää muistaa, että esim. aspartaami nostaa kuitenkin verensokeria saaden aikaan aivoissa ihan fysiologisesti koukuttavan tunteen. Kun verensokeri nousee, niin silloin virtaa riittää ihan yliaktiivisuudeksi saakka. Mutta kun verensokeri romahtaakin nopeasti alas, iskee väsymys ja toimintakyky aleneee. Aivojen alkaa tehdä mieli uudelleen lisää tätä vireystilaa nostavaa ainetta. Sitten korkataan seuraava energiajuomatölkki. Sama tapahtuu luonnollisesti myös tavallista sokeria sisältävien makeisten ja juomien kanssa. Haima joutuu tuuttaamaan insuliinia koko ajan. Sokeri ja varsinkin glukoosisiirappi ja fruktoosiglukoosisiirappi ovat pahinta myrkkyä lastemme ja nuortemme maksalle. Ei siis ihme, kun ison irtokarkkipussin jälkeen lapselle tulee huono olo ja hän voi oksentaakin. Lapsen maksa ei vain pysty suodattamaan niin suurta määrää glukoosisiirappia kerralla. Sekä toki makeisten lisäaineetkin aikaansaavat erilaisia oireita käytöshäiriöistä,suolisto-ongelmiin, iho-ongelmiin ja allergisiin reaktioihin. Kun makeaa ja makeaa vain tulee päivästä toiseen lisää ja lisää riski sairastua rasvamaksaan jo lapsena lisääntyy. Suomalaisetkin lapset sairastavat rasvamaksaa! Se on todella järkyttävää, kun jo 5-vuotiailla on raportoitu olevan rasvamaksa.

Mikä on suomalaisten lasten terveydellinen tulevaisuus? Rasvamaksan lisäksi lapsiamme piinaa suolisto-ongelmat, ylipaino, allergiat ja käyttäymisen ja jaksamisen moni-ilmeiset ongelmat. Voimme vaikuttaa ravinnon avulla lastemme terveyteen niin tänään kuin huomennakin. Tähän pitää herätä kaikkien monipuolisen ruuan puolestapuhujat ja lasten terveydestä huolissaan olevat tahot, niin me vanhemmat, koulujen keittäjät, ravintoterapeutit, terveydenhoitajat ja lääkärit sekä päättäjät, jotka säätelevät kouluruualle annettua rahoitusta. Kouluateria on monelle lapselle päivän pääateria. Meidän pitää panostaa kouluruuan laatuun. Toivon että voimme olla tulevaisuudessakin kiitollisia, kun koululaisemme saavat nauttia ilmaisen ja maistuvan aterian.

Julkkiskokki Kape Aihisen sanoin: tehkää ”rehellistä ja monipuolista suomalaista kotiruokaa”, pätee hyväksi ohjeeksi. Opettakaa lapset syömään vauvasta alkaen itse valmistettua ruokaa, tarjotkaa kasviksia ja marjoja, jotta makumaailma kehittyy ihan pienestä pitäen ja tuoreruuasta tulee tapa. Valitse laadukas proteiinilähde joka ruualle, on se sitten kalaa, kanaa, naudanlihaa tai kananmunaa. Jos haluaa valita vegaaniruuan, niin sen monipuolisuuden varmistamiseksi tulee tehdä töitä, jotta lapsi saa kaikki tarvittavat ravintoaineet. Vältä lisäaineita, sokereita ja makeutusaineita, niin pitkälle kuin mahdollista. Tarjoa lapselle myös hyviä rasvoja, muistaen voi ja kylmäpuristetut kasviöljyt. Prosessoituja rasvoja on hyvä välttää sekä transrasvoja mm. ranskalaisten perunoiden ja sipsien muodossa. Herkut vain herkkupäiviin.

Lisäravinteista hyötyvät myös lapset. Perusvitamiini, D- ja C-vitamiinit ovat hyödyksi, monelle myös kalaöljylisä. Lisäravinteeksi kannattaa valita laadukas, ruokapohjainen vitamiinivalmiste.

Nyt kaikki joukolla porkkanaa puremaan 😊